Miksi yhä useammat yritykset harkitsevat kalsium-ammoniakkimuunnosta savukaasujen rikkidioksidin poistoa varten?

Kalkkikivi-gipsidesulfurointia on käytetty vuosikymmeniä. Se on kypsä teknologia, johon liittyy laajaa insinöörikokemusta, ja se säilyy tärkeänä savukaasujen rikinpoisto ratkaisuna teollisuuslaitoksille.

Miksi sitten yhä useammat yritykset tarkastelevat nyt tarkemmin kalsium-ammoniakkamuunnos ?

Vastaus ei ole se, että kalkkikivi-gipsidesulfurointi olisi äkkiä lopettanut toimintansa.

Todellinen muutos koskee sitä, mitä yritykset odottavat FGD-järjestelmältä.

SO₂-päästörajojen noudattaminen on edelleen perusvaatimus. Mutta järjestelmälle, joka saattaa toimia useita vuosia, yritykset kiinnittävät yhä enemmän huomiota muuhun kuin vain päästöjen noudattamiseen. Sivutuotteiden käsittely, jäteveden käsittely, huolto, käyttökustannukset, järjestelmän luotettavuus ja mahdollisuus saada arvoa käsittelyprosessista ovat kaikki tulleet osaksi päätöksentekoa.

Tämä on yksi syy, miksi ammoniakkidesulfurointia tarkastellaan uudelleen.

1. Haaste ei enää ole pelkästään SO₂:n poisto

Kalkkikiven ja gypsumin periaate desulfuroinnissa on hyvin vakiintunut. Kalkkikiveä käytetään absorbointiaineena savukaasujen SO₂:n poistoon, ja gypsum syntyy pääsivutuotteena.

Saastepäästöjen hallinnan näkökulmasta teknologia on kypsä.

Mutta kun FGD-järjestelmä siirtyy pitkäaikaiseen käyttöön, tehtaan on huolehdittava muustakin kuin siitä, täyttääkö poistuvan savukaasun SO₂-pitoisuus vaaditun rajan.

Mitä tapahtuu gypsumille?

Miten jätevettä tulisi hallita?

Miten kalkkisaostumia, saostumia, tukoksia ja huoltovaatimuksia voidaan hallita vuosien ajan toiminnan aikana?

Kun ympäristönhallinta tulee yksityiskohtaisemmaksi, nämä kysymykset ovat yhä tärkeämpiä teollisuuden toimijoille.

Gipsin hyödyntämistä ja hävittämistä kiinnitetään yhä enemmän huomiota, ja kalsiumpohjaisissa järjestelmissä voi tietyissä käyttöolosuhteissa myös esiintyä korkeakloridipitoisen jäteveden hallintaa.

Toisin sanoen FGD-hankkeen valmistuminen ei tarkoita, että kaikki ympäristönhallinnan haasteet olisivat poistuneet.

Kasvien käyttäjille pidemmän aikavälin kysymykset ovat usein käytännöllisempiä:

Pysyykö järjestelmä vakavana? Voidaanko käyttökustannukset pitää hallinnassa? Voidaanko sivutuotteita hyödyntää tehokkaasti?

2. Saastumisen käsittelystä resurssien talteenottamiseen

Tässä vaiheessa ammoniakkidesulfurointi ja kalsium-ammoniakkimuunnos tulevat mielenkiintoisiksi.

Toisin kuin kalkkikivi-gipsidesulfurointi, joka tuottaa gipsiä, ammoniakkipohjainen FGD käyttää ammoniakkia rikkidioksidin (SO₂) absorbointiin ja voi tuottaa ammoniumsulfaattia.

Tämä luo erilaisen arvotarjonnan.

Perinteisesti rikkidioksidin poisto on nähty pääasiassa ympäristökustannuksena: tehdas käyttää rahaa savukaasujen saastepihteiden poistamiseen.

Kun kuitenkin otetaan huomioon resurssien hyödyntäminen, rikkidioksidi voi myös toimia raaka-aineena hyödyllisen sivutuotteen valmistukseen.

Keskitys alkaa siksi siirtyä kohteesta:

"Kuinka paljon saastepihteen poisto maksaa?"

tarkoituksiin:

"Miten tehdas voi saavuttaa päästövaatimukset samalla kun se hyödyntää paremmin savukaasuista poistettua ainetta?"

Ammoniumsulfaatti, joka tuotetaan ammoniakkipohjaisella rikkidioksidin poistolla, voidaan käyttää lannoitteisiin liittyvänä materiaalina ja sitä voidaan myös hyödyntää lisätuotekehityksessä, mukaan lukien yhdistelmät orgaanisten lannoitteiden tai humushappopohjaisten tuotteiden kanssa.

Teollisuuslaitoksille, jotka käyttävät kaasunpuhdistusjärjestelmää (FGD) jatkuvasti useita vuosia, tämä resurssien hyödyntämiseen perustuva lähestymistapa voi muodostua tärkeäksi osaksi kokonaistaloudellista arviointia.

3. Tarkoittaako kalsium-ammoniakkamuunnos kaiken uudelleenrakentamista?

Tämä on yksi tärkeimmistä kysymyksistä tehtaissa, joissa on jo kalkkikivi-gipsi-FGD-järjestelmiä.

Laitos saattaa olla sijoittanut huomattavia varoja nykyiseen laitteistoonsa, ja järjestelmä saattaa edelleen toimia. Jos yritys haluaa ottaa käyttöön ammoniakkidesulfuroinnin, täytyykö se aloittaa nollasta?

Ei välttämättä.

Kalsium-ammoniakkamuunnos tarkoittaa olemassa olevan kalsiumpohjaisen FGD-järjestelmän päivittämistä ammoniakkipohjaiseksi järjestelmäksi prosessi- ja laiteparannuksin.

Projektin todellisten olosuhteiden mukaan osa olemassa olevasta laitteistosta voidaan käyttää uudelleen, kun taas toista laitteistoa saattaa tarvita uusia tai muokattuja komponentteja.

Käsite eroaa siitä, että rakennettaisiin kokonaan uusi FGD-järjestelmä.

Olemassa olevalle teollisuuslaitokselle tämä voi tarjota vaihtoehtoisen ratkaisun:

päivitetään olemassa olevaa ympäristövarallisuutta sen sijaan, että koko järjestelmä korvattaisiin automaattisesti.

Tietysti tietyn järjestelmän uudelleenkäyttömahdollisuus riippuu sen nykyisestä konfiguraatiosta, laitteiden kunnosta, prosessivaatimuksista ja paikan olosuhteista. Lopullisen modernisointialueen määrittämiseksi vaaditaan yksityiskohtainen insinööriarviointi.

Tämä ero merkitsee paljon tehtaan omistajille.

Kysymys ei ole pelkästään siitä, mikä teknologia näyttää edistyneemmältä paperilla. Käytännön kysymykset ovat: voidaanko modernisointi toteuttaa, kuinka paljon olemassa olevia laitteita voidaan säilyttää, miten muokattu järjestelmä toimii ja mitkä konkreettiset muutokset parannus tuottaa.

4. Vakaa ammoniakkidesulfurointi – tekniset tiedot

Kalsium-ammoniakkamuunnos ei ole pelkkä yhden absorboivan aineen korvaaminen toisella.

Ammoniakkipohjainen Fgd-järjestelmä sisältää useita prosessi- ja laiteteknisiä näkökohtia, jotka vaikuttavat suoraan pitkäaikaiseen toimintaan.

MingSheng Environmental Protection on kehittänyt ammoniakkidesulfurointiteknologiaansa jatkuvasti useiden teknisten parannusgeneraatioiden kautta.

Nämä kehitykset kattavat alueita, kuten lämpötilan säätöä, pH:n säätöä, konsentroitua kiertoliuosta, kiteytystä ja erotusta, savukaasujen jakelua sekä automatisoitua ammoniakin lisäystä.

Esimerkiksi konsentroitua kiertoliuosta tiukemman tiukkuuden säätäminen voi auttaa vähentämään kovettumia, saostumia ja tukoksia.

Itsekäyttävä kiertovirtausjärjestelmä voidaan käyttää kiteytysaltaan pohjan sekoittamiseen, mikä vähentää riippuvuutta perinteisistä mekaanisista sekoittimista.

Kerrostettu erotusteknologia voi erottaa selkeän liuoksen kiertoon raskaammasta lietteestä, kun taas lukitsevat ohjausjärjestelmät voivat tukea automatisoitua ammoniakin lisäystä.

Nämä saattavat vaikuttaa suhteellisen yksityiskohtaisilta teknisiltä kysymyksiltä, mutta ne määrittävät lopulta asiat, joista tehdasoperaattorit välittävät eniten:

Kuinka vakaa järjestelmä on? Kuinka vaikeaa huolto on? Voiko käyttökustannuksia hallita?

5. Kalsium-ammoniakki-muunnos on pitkän aikavälin arvon uudelleenlaskenta

Miksi yritykset, jotka ovat käyttäneet kalkkikivi-gipsi-desulfurointia vuosia, harkitsevat yhä enemmän kalsium-ammoniakkimuunnosta?

Vastaus ei ole siinä, että perinteinen kalsiumdesulfurointi olisi äkkiä menettänyt arvoaan.

Päinvastoin, FGD-järjestelmälle asetettavat vaatimukset muuttuvat.

Aikaisemmin ensimmäinen kysymys oli:

Voiko järjestelmä poistaa SO₂:n?

Sitten keskitys laajeni:

Voiko se saavuttaa erinomaisen pienten päästöjen tason?

Tänään yhä useammat käyttäjät esittävät lisäkysymyksiä:

• Miten sivutuotteita tulisi käsitellä?

• Miten pitkän aikavälin käyttökustannuksia voidaan hallita?

• Mitkä ovat jätevesien hallintavaatimukset?

• Kuinka paljon huoltoa järjestelmä vaatii?

• Voiko olemassa olevaa FGD-laitteistoa päivittää?

• Voiko ympäristöjärjestelmä tuottaa lisäarvoa resurssien talteenotolla?

Kalsium-ammoniakkimuunnos tarjoaa päivityspolun olemassa oleville kalkkikivi-gipsijärjestelmille.

Sen sijaan, että toimiva FGD-järjestelmä korvattaisiin automaattisesti, lähestymistapa arvioi, miten olemassa olevaa laitteistoa ja infrastruktuuria voidaan yhdistää prosessi- ja laitteistomuutoksiin siirtyäkseen ammoniakkidesulfurointiin.

Samaan aikaan SO₂:n resurssien talteenotto muodostuu osaksi kokonaisarvoketjua.

6. Mitä voimalaitokset tulisi arvioida ennen päivitystä?

Yritysten, jotka harkitsevat kalsium-ammoniakkimuunnosta, tulisi tehdä päätös olemassa olevan järjestelmän todellisen kunnon perusteella eikä pelkästään teknologian valinnan perusteella.

Käytännölliseen arviointiin voi kuulua:

• Olemassa olevan FGD-prosessin konfiguraatio

• Tärkeimmän laitteiston kunto ja jäljellä oleva käyttöikä

• Kaasumäärä ja SO₂-konsentraatio

• Olemassa oleva jätevesien käsittelyjärjestelmä

• Gipsituotannon ja -poistotarpeet

• Muokattavalle tai uudelle laitteistolle varattavissa oleva tila

• Ammoniumsulfaatin hyödyntämismahdollisuus

• Odotetut käyttö- ja huoltokustannukset

• Vaadittu päästösuorituskyky

• Pitkän aikavälin polttoaineen ja käyttöolosuhteet

Tämäntyyppinen arviointi auttaa määrittämään, onko jälkiasennus teknisesti ja taloudellisesti soveltuva ja mitkä olemassa olevan järjestelmän osat voidaan säilyttää.

Vakiintuneelle teollisuustuotantolaitokselle tämä insinööriarviointi on usein realistisen päivityssuunnitelman lähtökohta.

7. Erilainen tapa ajatella FGD-investointeja

Kalsiumista ammoniakiksi muuntamiseen kohdistuva kasvava kiinnostus heijastaa laajempaa muutosta siinä, miten teollisuusyritykset arvioivat ympäristöjärjestelmiä.

FGD-järjestelmää ei enää pidetä pelkästään SO₂:n poistamiseen tarkoitettuna laitteistona.

Se on pitkäaikainen toimintavara.

Sen arvo liittyy paitsi päästösuoritukseen myös huoltoon, jätevesien hallintaan, sivutuotteiden käsittelyyn, resurssien talteenottoon, energian kulutukseen ja kykyyn sopeutua tuleviin vaatimuksiin.

Tämä on suunta, johon MingSheng Environmental Protection keskittää jatkuvaa kehitystään kalsiumista ammoniakiksi muuntamiseen ja SO₂:n resurssien talteenottoteknologiaan .

Kasvillisuudessa, joka on käyttänyt kalkkikivi-gipsi-FGD-järjestelmiä useita vuosia, kysymys ei välttämättä ole siitä, oliko olemassa oleva teknologia oikein vai väärin.

Käytännöllisempi kysymys on, voidaanko olemassa olevaa järjestelmää päivittää luomaan suurempaa pitkän aikavälin arvoa.

Siksi kalsium-ammoniakkimuunnos herättää yhä enemmän huomiota: se tarjoaa mahdollisen tien olemassa olevien FGD-aktiivien siirtymiselle pelkästään saastepäästöjen käsittelystä laajempaan päästöjen hallintaan ja resurssien hyödyntämiseen .